Isän suuret kädet hypittivät polvilla, nostivat olkapäille, kantoivat sylissä, veistivät leluja. Isän suuret karheat kädet sanoivat pitkin päivää: Rakastan sinua lapsi. Ne olivat teon sanoja, niin vahvoja että kantavat halki elämän.
Ah, eilen siis vapaapäivä ja tänään rankka 11.45 laulutunti ja sitten äikän koe, tekstitaidonvastauksen teko siis. Sitten jäin tietysti "hänga på" koululle, se on kyllä huono tapa, jonka olen omaksunut parilta kaverilta. Hyihyi. Siihen vierähtää aina aivan liikaa aikaa!
Mutta en voi käsittää... Sain tänään tietää terveystiedon alustavat tulokset..ja se lähtee E:nä !! Mitä ih-met-tä. Olin henkisesti varautunut korkeintaan C:hen :D Nauroin opettajalle päin naamaa, kun hän kertoi tämän tuloksen. Hassua. Ja kerkesin tosiaan lukea tähän 1,5 kirjaa, että voisin melkeinpä kutsua itseäni kolmen ällän lukiolaiseksi. Lukio Lukematta Läpi.
Ruotsin alustavista kuunteluista sain siis 67 pistettä, ja kirjallinenkin meni varmaan ihan hyvin, nyt jännityksellä odotan niitä tuloksia.. Surullista on, että unohdin varmaankin laskea pitkän esseen loppuun sanamäärän, argh.
Tässä pari viime viikkoa tuli soiteltua jonkin verran.. Oli AmKoa, johon mentiinkin sitten taas huimalla päivän varoitusajalla. Klassisen lisäksi päädyttiin soittamaan myös kevyen musiikin osuuten, oli ihan kivaa sekin. Ja sitten oli Jouko Harjanteen pitämä "mestarikurssi", jossa soitin mestarillisesti päin mäntyä. Noh, ei siitä sen enempää. Lisäksi olen jotenkin ihmeellisesti päätynyt soitonopettajaksi?! Aina olen hokenut, etten halua opettaa vaan soittaa. Aluksi oli yksi oppilas, nyt neljä. Viides on ehkä tulossa. Saanpahan rahaa - ja kokemusta - jos en muuta. Missähän välissä harjoittelen omat läksyt...
Kääääks, olenko edes hehkuttanut, että ostin uuden trumpetin?! Khihihii, no ostinpahan kuitenkin :) pitäisi tietysti ottaa siitä trumpettiegotus kuva ja laittaa tänne, lål. Rakkaus.
Nyt helpottaa siis koulussakin, tai ei sinäänsä paljon, mutta kuitenkin. Ei kirjoituksia ja yksi kurssi vähemmän kuin tässä jaksossa. Jee. Ja sitten tietysti orkka, big band, laulu- ja soittotunnit (myös opetus), jhoo. Ainiin, pitää yrittää muistaa käydä ilmoittautumassa siihen autokoulun 2. vaiheeseen. Byyh, ei kiinnosta :D
Ah mikä vapaus: ei enää kirjoituksia!
Tosiaan oli reilu viikko sitten ruotsin kuuntelu, alustavista 67p ihan jees, ja nyt keskiviikkona terveystieto ja perjantaina ruotsin kirjallinen osuus. Tuntuu, että meni ihan hyvin. Ainakin jos ottaa huomioon hurjat opiskelumäärät, terveystiedosta sain luettua 1. kirjan, 2. kirjasta noin puolet ja 3. ja abikirjaa en ollenkaan. Ruotsiinkaan en sitten ehtinyt valmistautua muuten kuin katsomalla muutaman elokuvan ruotsiksi.
Okei, ehkä menen nyt nukkumaan että jaksan aamulla herätä VAPAAPÄIVÄNÄNI käyttämään koiran lenkillä.... Kirjoittelen sitten päivällä lisää jos ehdin, muistan, jaksan....
Kamala kiire kokoajan... En ehdi tehdä kotona oikeastaan muuta kuin nukkua ja syödä.. D-tason siirtäminen ei onnistunut, opettaja oli aivan liian innoissaan siitä jo..
Noniin, päätin siis vain nopeasti linkittää yhden kappaleen, jonka meidän bändi (hmm, kai olen sen vakiojäsen jo) esittää ilmeisesti huomenna clubbarissa. Hui, ensiesiintymiseni... :D Mutta hyvä biisi !
Tänään oli siis paluu kouluun. Oli tosi mukava nähdä kavereita, kyllä kyllä, mutta itse koulua en vaan jaksa. En vielä. En.
Nyt jo olen burn-out :in partaalla... Minulla on siis tässä jaksossa 6 (kuusi) kurssia :
- Musiikkitieto 5
- Musiikinteoria 4
- Äikkä 6
- Terveystiedon kertauskurssi
- Ruotsi 7
- Ruotsin kertauskurssi
Kuolen. Lisäksi minulla on:
- Orkesteri (huom! Lopetin toisen orkan, jotta saan lisää vapaa-aikaa ! )
- Jalkapallo (3x/viikko)
- Soittotunnit
- Laulutunnit
- (saadun vapaa-ajan korvasikin) Big Band
- Lauluyhtye
Olisi myös ajokoulun toinen vaihe, mutta mietin pitäisikö lykätä sitä.. Ja trumpetin D-tasosuoritus, sitäkin täytynee siirtää.
Ja pitäisi lukea kirjoituksiin.
Olisipa kesä tosiaan vielä alussa... Tekisin kaiken toisin, näin jälkiviisaana. Olisi pitänyt aloittaa kirjoituksiin lukeminen heti, kun työt loppuivat. Nyt loppuu aika kesken, lukeminen olikin hitaampaa kuin luulin.... Stressi.
Kävin tänään kasvohoidossa lahjakortilla, jonka sain joululahjaksi. Aluksi ajattelin, että aaaaah tuntuu niin hyvältä. Auta armias, kohta kiljuin sisäisesti niiiin kovaa. Au. No, lopussa sitten taas helpotti. Mutta nyt kai mulla sitten pitäisi olla puhdas ja kaunis iho, eikö...
Aah, rakastan tätä elokuvaa, James Marsdenia ja tätä kohtausta :
Kauheata ajatella, että lomaa on jäljellä enää puolisen viikkoa... Olen kyllä sentään saanut luettua - huimaavat 4 kappaletta - terveystietoa ! Ja laitettua vanhojentanssimekon - kyllä, se roikkui puoli vuotta kaapin ovessa... - pukupussiin ja vinttiin. Ja testattua paria trumpettia. Noh, ei kamalasti saavutuksia omalta osaltani. Äitini sentään kunnostautui siivoamisessa, siis ei yleisessä kuten imuroinnissa, vaan tavaroiden osalta, tai niin... Siivosimme pois vanhoja leluja, joita ei siis enää tässä talossa käytetä. Kyllähän joidenkin tavaroiden kohdalla piti miettiä, miten sen raaskii laittaa pois, on niin paljon muistoja joihinkin leluihin... Toisaalta, etenkin jos se vie paljon tilaa, ei ole järkeä säilyttää.. Esimerkiksi halinallekorviketta, hubahubaa, tulen kaipaamaan.. Kai minun täytyy löytää joku oikea halattava.
When missing somebody so badly / No more a fake teddy to hug
Ostin muuten eilen farkut ! Minulla ei ole moneen vuoteen ollut oikeita farkkuja. Hih !
Eilen, lauantaina siis, oli meillä tosiaan pelit Kiuruvedellä. Tuskainen 6.30 aamuherätys, vajaat 2 tuntia autossa istumista ja perillä. Meitä oli juuri ja juuri yksi kentällinen kumpaankin joukkueeseen, ei kiva.
Meidän joukkueella oli eka peli Supaa vastaan. Melko heti he murjoivat yhden pelaajan, jolla oli jo aiemmin ollut ongelmia selän kanssa. Kovista tuskista huolimatta hän päätti jatkaa peliä, mutta kyllä tehoja hieman lähti, luonnollisesti. Heti toisen puoliajan alussa meni toiselta pelaajalta nilkka niin, että ei voinut peliä jatkaa (myöskin vanha vaiva). Pian makasi tämä selkävaivainenkin maassa, koska jaloista oli lähtenyt tunto ja ne pettivät alta. Näin siis pelasimme noin puolet pelistä kahden vajaalla 4 vs 6. Minustakin ihan reilua. Hävisimme kuitenkin vain 3-0 ! Voisin sanoa, että huonompia vastustajat siis olivat kuin me...
Toiseen peliin - omia vastaan - saimme poikkeusluvalla siirtää yhden pelaajan meille, ja pelasimme siis 5 vs 5. Piru vie, antoivat meille huonokuntoisimman, hävisimme 2-3. Mutta hei, tein maalin... !
Koko paluumatkan juttelin valmentajamme kanssa, joka istui vieressäni. Hänellä oli kunnon pelaajaprofiili tehty minusta :
- ei niinkään fyysinen pelaaja, mutta peliälyä löytyy senkin edestä
- (yleensäkin elämässä "helppo" ihminen) -->
- jos hän pyytää minua tekemään jotain, niin noin 90% :ssa tapauksista teen niin
- "asetun pallon päälle hyvin"
- välillä näytän siltä, että olen pihalla, mutta rentoudun saadessani pallon (nojaa, en nyt tiedä siitä...)
- minua ei saa painostaa / ei saa luoda paineita tai "romahdan"
- pelisilmää, peliälyä, syöttökone
- ysipaikan pelaaja, Suomen maajoukkueesta "Jari Litmanen"
Olin aika ällikällä lyöty, että hän oli näinkin tarkasti minut analysoinut. Ja otettu, sillä älyttömiä kehuja !
Tänään oli sitten keikka Rissalassa, Karjalan Lennostossa. Sen jälkeen heitin serkun junalle, hän lähti lomilta takaisin Säkylään, Poriin. Iltapäivällä oli huomisen keikan harjoitus.
P.S. Kun Spotify on "randomilla", miksi se yrittää kokoajan tunkea joululauluja? Joulun aikaan ei kyllä tule vahingossakaan.
Koska olen niin laiska ja huonomuistinen, etten ikinä muista kirjoittaa tänne - ja koska elämässäni ei tapahdu mitään mielenkiintoista - niin ajattelin korvata edes hieman täyttämällä jonkin tällaisen facebookista bongaamani kyselyhärpäkkeen. Nojoo.
Tehtävänanto: Paljastan itsestäni asioita. Valitsen lopuksi 4 ihmistä, jotka haastan tekemään saman perässä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.
Paljonko vuosia täytät vuonna 2013? -19 Voisitko seurustella jonkun kahdeksan vuotta vanhemman kanssa? - tottakai, todellakin Oletko mustasukkainen? - valitettavasti yleensä kyllä Oletko hyvä peittämään oikeat tunteesi? - taitaa riippua vähän tunteestakin.. yleensä olen (kai) aika läpinäkyvä, mutta tarpeen tullen niiden peittäminenkin onnistuu. Mainitse yksi asia, jota odotat innolla? - hmm.. uutta trumpettia Oletko ikinä kävellyt seinää päin? - een. mutta ovea kylläkin Ajattelet jotakuta, etkö niin? - kyllä vain Mitä tekisit, jos viimeinen ihminen jota suutelit, vihaisi sinua? - no, tiedän ettei vihaa, muttamutta.. enpä tekisi mitään, ei kai sille sitten mitään voisi. olisi hänellä sitten varmaan syy vihata minua. Miltä hiuksesi näyttävät tällä hetkellä? - ihan okei, vähän kotikampaus. ponnarilla ja etuhiukset pinnillä. Milloin itkit viimeksi? Miksi? - keskiviikkona (25.7. :D). oli hieman haikeat hyvästit menossa. Voisitko olla kuukauden puhumatta parhaalle ystävällesi? - varmaankin, jos olisi pakko / joku syy olla puhumatta. Luuletko että joku ajattelee sinua tällä hetkellä? - mahdollisesti Kerro paidasta, joka on ylläsi? - punainen sata kokoa liian iso, "RockCock Kuopio 2009" Mikä on viimeinen alkoholiton juoma, jonka nautit? - kahvi Oletko ikinä toivonut omistavasi jotakin toista sukunimeä? - joskus juu Vilkutatko kun näet ihmisiä joita tunnet? - valitettavasti yleensä kyllä. pitäisi ehkä treenata joku vähemmän nolo vilkutustyyli.. Ovatko vanhempasi suojelevaisia sinua kohtaan? - hmm.. kyllä. Onko sinua ikinä suudeltu rakettien paukkeessa? - ei Mikä oli viimeisin punainen asia minkä söit? - apua.. tomaatti? Viimeisin ihminen joka kommentoi sinulle galleriassa tai facebookissa? - kaisa Keneltä on viimeisin viestisi? - jennalta Onko viimeksi suutelemasi ihminen nuorempi kuin sinä? - kyllä Kuinka sinä ja paras ystäväsi tutustuitte? - yläasteella samalla luokalla Viimeisin asia, jonka printtasit koneeltasi? - ei ole tulostinta kotona, mutta se olisi ollut nuottiläjä Lieksaan. Tykkäätkö saada isoja haleja? - ooh, todellakin. rakastan. Jos hyppäisit nyt huoneesi ikkunasta, kuinka pahasti sinun kävisi? - jaa-a. joko murtuisi paikat monesta kohtaa tai henki lähtisi. Pidätkö jäätelökakusta? - juu Jos voisit mennä naimisiin jonkun julkkiksen kanssa, kuka se olisi? - aika paha... Mikke Granlund? ei ehkä sittenkään.. hitsi, onhan näitä, mutta ei yksikään muistu mieleen.. Mitä teit kello 8 tänä aamuna? - nukuin Oletko hyvä matematiikassa? - ihan semi, kai. Montaako erilaista juomaa olet juonut tänään? - 3 Jätätkö koskaan puhelinvastaajaviestejä ihmisille, joita yrität tavoittaa? - en Suunnitelmia lauantai-illalle? - eei vielä. Minkälaisen kesätakin omistat
- mikä ihmeen kesätakki? puman huppari? nahkatakki? Nukutko makuuhuoneen ovi kiinni vai auki? - auki Minkä ikäinen olet? - 18 Mainitse yksi hyvä ystäväsi. - öö jasmin Oletko puhelias vai vetäytyvä? - riippuu todella paljon seurasta. tutuille ehkä puhelias, tuntemattomammille vetäytyvä. tosin lieksassa opin ehkä olemaan hieman avoimempi. Kenen kanssa vietät kesää? - aika lailla meni perheen kanssa (valitettavasti). mutta myös hieman kavereiden sekä uusien vaski-tuttujen. Miten houkuttelisit ystäväsi lähtemään lomalle Etelä-Amerikkaan? - komeita uroksia, tequilaa ja muuta drinkkiä, lämpö Fanitatko ketään? - ehkä tavallaan joo.. en kyllä enää niin kauhean pahasti Onko jääkaapissasi Coca-Colaa? - ei, pepsiä löytyy hieman Mikä on työpöytäsi taustakuvana? - losista ottamani taxi-zone kuva. yellow cabs Onko lävistykset hienoja? - riippuu lävistyksestä ja ehkä myös ihmisestä. Entä tatuoinnit? - kohtuudella joo. Nauratko paljon? - aika paljon varmaan kyllä joo :)
Elikkäs elikkäs, Lieksassa tuli oltua. Ensin olin tietysti ihan "eeeeeeeeeeeeeeeeeeeiiiiiii en kestä", kun koko paikkakin on hieman... "hieman" syrjässä jne. Mutta kyllä tunteet muuttuivat viikon aikana, oikeastaan jo ensimmäisenä päivänä, enkä sitten loppujen lopuksi olisi tahtonut lähteä pois sieltä !
Syy siihen, että siis ylipäätään päädyin sinne, on Vaskiakatemia. Siinä on siis nuoria vaskisoittajia ympäri Suomen, ja tämä toinen kokoontumisemme oli järjestetty Lieksaan. Aluksi en tuntenut muita kuin yhden kuopiolaisen, mutta jo lauantain aikana puhuin muutamalle muullekin. Jo sunnuntaina olimme tämän toisen kuopiolaisen kanssa jakautuneet eri porukoihin, ja näin ollen sain siis kavereita. Jee. Pitää näköjään vain olla hieman vähemmän ujo, mennä mukaan porukkaan ja näin. Uskalsin jopa osallistua keskusteluun ja oli niiiiin mukava huomata, että ihmiset pitivät juttujani hauskoina ja hyväksyivät minut juuri sellaisena kuin olen. Yleensä pitää aina esittää edes vähän jotain mitä en ole. Tyyliin, "nojoo, kunhan soittelen trumpettia. en mä siitä niin tykkää" - well, that's a lie. Rakastan sitä. Ehkäpä koko vaskiviikon idea on juuri siinä, että nuoret tapaavat samanhenkisiä ihmisä ja uskaltavat jatkaa tätä "outoa" harrastusta. Siis oli kivaa. Oikeasti.
Henk. koht. opettajana minulla oli Juha Untala. Siinäpä vasta.. persoona. Tai jotain. No siis, ei mikään perus "olen super asiallinen" -opettaja vaan kaikkea muuta. Siinä ei kirosanojakaan säästelty. Mutta siis oli älyttömän mukava, ja ennenkaikkea hyvä ! Opin paljon asioita, jotka auttavat - toivon mukaan - jatkossa. Trumpetilleni paras paikka olisi kuulemma kalaverkon painona, joten mitä ilmeisimmin aika hommata uusi.. Sain Juhalta puh. nron, että voin soittaa jos tarvitsen apua tai haluan joskus soittotunnille.
Yhtyeitä johti - tai no, ohjeita antoi - Enrique Crespo. Hän ei halunnut johtaa itse, mutta oli siis mukana kaikissa harjoituksissa kertomassa, kuinka haluaa kappaleet soitettavan. Erittäin mukava mies. Stemmiksiä meille piti mestariopettajat : Luis González Martí (erittäin hauska heppu), Andrei Ikov sekä Eric Aubier. Aivan mahtavaa tavata tällaisia maailman huipputrumpetisteja ! :)
Kävin myös konserteissa. Onneksi saimme liput oppilashintaan, olisin muuten rutiköyhä. Töölö Brass, Trombamania, Mestareiden ilta, Boston Brass x2... Sekä ilmaisessa avajaiskonsertissa ja trumpettikilpailun finaalissa. Rakastuin ihan totaalisesti Boston Brassiin...! Mnozil Brassin konsertteihin liput loppuunmyytiin jo helmikuussa, joten sinne ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä.
Kaiken kaikkiaan oli siis erittäin antoisa viikko ja kokemus, ja aion todellakin mennä ensi kesänä uudelleen! Ja hommata pikimmiten sen uuden torven.....
Trombamanian poijjilla pari torvea.. siis viisi henkilöä..!
Jussina oli tarkoitus mennä kaverin luokse, tai oikeastaan niiden tontille kotaan, mutta koska meidän porukat jäivätkin maalle yöksi, päätimmekin jäädä meille.
Melkein heti kun porukat olivat lähteneet ja jäin yksin, tarkistin, että kaikki keittiön sähkölaitteet olivat pois päältä. Menin yläkertaan huoneeseeni, ja pian alkoi kuulua outoa hurinaa. Fiksuna tyttönä ihmettelin puoli tuntia, mistä ääni oikein tulee, kunnes päätin lähteä alas katsomaan näkyykö esim naapurin pihassa jotain. Kun kävelin rappuset alas, näin keittiöstä tulevan valoa - mitä ihmettä ? - ja kävelin pikaisesti valon lähteen luokse: MIKRO OLI PÄÄLLÄ. Ilmeisesti siihen oli tullut jokin oikosulku tai jotain, mutta siellä se hurisi itsekseen. Paniikissa hakkasin sitten stop-nappia, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Mikään muu ei auttanut, kuin vetäistä johto seinästä. Ihmeellinen juttu tosiaan.
Noh, tarkoitus oli siis mennä kaverille, mutta päätimmekin jäädä meille, joten kaveri tuli skopalla tänne. Juotiin siinä parit lasilliset malibu-kokista ja mässättiin, kunnes tajuttiin ettei meillä ollut mitään ruokaa. Porukat oli ottaneet kaiken mukaan maalle. Niinpä lähdettiin reippailemaan kohti ABC-Niiralaa, josta ostimme nuudeleita ja kananugetteja, sekä yhdet siiderit. Matka tuntui tappavan pitkältä ja hapottavalta, mutta matkajuoman avulla selvisimme kotiin ja laitoimme nugetit uuniin ja nuudeliveden kiehumaan.
Siinäpä sitten syötiin tunti ateriaa, joka riittää hyvin meidän nelihenkiselle perheelle, mutta otettiin se krapulan estämisen kannalta... :D Sen jälkeen katsottiin Rakkautta vain -elokuva ja juotiin vähän lisää. Koska malibu lähestyi uhkaavasti loppuaan, päätimme jättää loput viimeisten drinkkien varalle ja siirryimme viiniin. Se sattuikin olemaan jokin ilmaispullo Virosta, sekä varmaan maailman pahinta viiniä. Vaikka siihen tunki paljon kokista sekaan, se oli etovaa. Huolestuimme juomien hupenemisesta, ja klo 20.30 teimme äkkipäätöksen lähteä uudestaan ABC:lle ostamaan lisää juomista, koska alkoholin myynti loppuisi klo 21. Hain äkkiä tallista pikkusiskoni pyörän, koska minulla ei ole omaa, sillä kyseinen pyörä oli minun, mutta nyt se on siskoni säädöillä. Jenna ajoi ja minä istuin tarakalla, ja voin kertoa, että vieläkin on persuus kipeenä..
Ehdimme hyvin, ja ostimme kolme siideriä, yhdet molemmille ja yhden puoliksi, koska sokerilitkusiidereistä tulee vain huono olo. Tapasimme pari tuttua, ja kävelimme heidän kanssaan heille, josta jatkoimme kotiin. Jostain syystä päätimme vielä ajaa lammen ympäri, mutta siellä ei ollut ketään tuttuja. Palasimme siis kotiin, katsoimme elokuvan loppuun ja jatkoimme juomista. Koko illan pausettelimme elokuvaa melko tiheään tahtiin, koska innostuimme puhumaan syvällisiä. Noh, kokonaisuudessaan oli erittäin mukava ilta, mutta loppuajasta meinasi vähän tulla tietysti huono olo.. Vaikka olin juonut paljon vettä, litkusiidereiden huono vaikutus tuntui, joten tein päätöksen: EN ENÄÄ KOSKAAN JUO ENEMPÄÄ KUIN YHDEN SIIDERIN, VAIKKA KAIKKI MAAILMAN MUUT JUOMAT OLISIVAT LOPPU !
Aamulla meinasi vähän jomottaa päähän, mutta se meni ohi buranalla ja ruualla.. Serkkuni soitti klo 12 ja jo tunnin päästä istuin autossa kohti Nilsiää, missä muut olivat. Mummon pöperöt saivat päänsäryn katoamaan kokonaan. Oli erittäin mukava päivä sukulaisten kanssa ♥ Illalla sain vielä nauttia kaikessa rauhassa saunasta vastan kera, ai että tuntui hyvältä! Espanja - Ranska -ottelun jälkeen painuin yläkertaan nukkumaan, ja uni tuli heti. Heräilin muutaman kerran, mutta nukuin kuitenkin hyvin lähes 12h unet, jotka tulivat todella tarpeeseen.
Tänään sain sitten ajaa kotiin, ja loppu päivän olen vain lagannut, koska sataa. Huomenna taas töihin... Nyt vielä Italia - Englanti loppuun...
P.S. Mikromme tarina taisi tulla tiensä päähän. Kun laitoimme johdon seinään, mikroon syttyi valo ja lautanen pyöri; kun laitoimme sisään mukillisen vettä ja ajastimme sen käyntiin, lautanen ei pyörinyt ja alkoi taas kärytä. Outoa. Eihän nykyään mikään tosin ole kestävää.
Maaliskuu
Maaliskuussapa käväisin hiihtolomalla äitin ja siskon kanssa Helsingissä serkun luona. Se oli lähinnä semmoinen shoppailureissu, kävimme kyllä yllätysvierailuilla muutamien sukulaistenkin luona.
Lisäksi hiihtolomaviikon lauantaina oli tietysti minun 18-vuotis syntymäpäiväni ! Yllätyksenä minulle oli ostettu taivaallisen hyvä kakku, en - harmi vaan - muista nyt mikä se oli, mutta siinä oli muistaakseni jotain "kesä- mansikka/vadelma", valkosuklaata (?) sekä suklainen kuorrute. NAM! Se oli parasta kakkua, mitä olen aikoihin syönyt. Sain porukoilta lahjaksi suklaavanukasta - se oli lähinnä sellainen vitsi, olenhan himonnut tuota valtavaa vanukaspurkkia ikuisuuden -, päälahja oli kuitenkin tuleva ajokortti. Naapuriltani sain "DO NOT ENTER" -kyltin sekä Muumien Poliisi-pehmon, koska "ikä tuo myös vastuuta ja poliisi valvoo". Ja tietysti kukkia . . . Mummolta ja ukilta sain Kalevalan sydänsormuksen ♥ Ystäväni toikin sitten pullon Fresitaa, sekä Malibua jolla terästelimme saunakokista ennen yöelämään suuntautumista..
Heti maanantaina oli autokoulun teoriakoe, jännitys oli suuri, koska en ollut saanut yhden yhtä harjoituskoetta läpi.. Selvisin siitä kuitenkin yhdellä virheellä! Autokoulun opettajani olikin sitten saman tien varannyt inssin torstaille. No, läpihän se meni, vaikka meinasinkin tapattaa meidän moottoritielle liityttäessä, ja kortti - tai no, paperilappu - käteen !
Maaliskuussa jouduin kokemaan myös ensimmäisen matineaesiintymiseni. Lauloin Antonio Carlos Jobimin Dindi -kappaleen. Jännitti niin pirusti : ääneni sai huikean, tahattoman vibraton, ja meinasin nauraa itselleni kesken kappaleen. Kun kappale loppui, jännitys laukesi : itkua. No joo, se oli semmoinen kokemus.
Huhtikuu
Okei, huhtikuu oli ilmeisesti jotenkin kuollut. Ei ollut muuta kuin koulua, harjoitusta, koulua.. Ja vihdoin 21.4 AmKO-Sinfonian Oopperakonsertti. Soitin siis siellä, solisteina olivat Ville Rusanen, Petri Bäckström, Marjukka Tepponen ja Pertti Rusanen, ja "oopperakuorona" Kuopion Nuorisokuoro. Myös aiemmin mainitsemani kaupunginorkesterin soittaja oli soittamassa henkisenä - no, ehkä hieman fyysisenäkin - tukena. Se oli ihan mukava ja hieno konsertti.
Toukokuu
"Sain" viikon varoitusajalla mennä soittamaan koulumme prokkikseen, "Maailman Ympäri 80:ssä Päivässä". En kuitenkaan päässyt viimeiseen esitykseen ja karonkkaan, byhyy, koska se olisi ollut lauantaina 5.5. Jouduin kuitenkin lauantaiaamuna heräämän kohtuullisen aikaisin ja nousemaan klo 5.44 junaan kohti Tamperetta. Jotenkin ihmeellisesti olen nimittäin osana kansallista Nuorisovaskiyhtyettä, jonka ensimmäinen kokoontuminen oli siis Tampereella 4.-6.5.2012. Meitä oli Kuopiosta yhteensä kahdeksan. Tampereen juna-asemalta meidät haki Harri Lidsle hienolla Alfa Romeollaan, ja kuskasi koululle, jossa kaikki tapahtui. Siellä siis soittelimme viikonlopun, ja yövyimme Omena-hotellissa. Seuraava kokoontuminen onkin sitten heinäkuussa Lieksan vaskiviikolla. Väki on ilmeisesti vähentynyt, sillä meitä on kuulemma lähdössä vain kolme.
Vappu ja vesi-ilmapallot 2012
Toukokuussa oli myös paaaljon keikkoja. Haapaniemen kevätkonsertti, Nou Hätä, Tuomiokirkon tornista soittaminen (pelottavaa), Snellmannin päivän keikka, Karjalan lennoston keikka Rissalassa, trio-keikka Sektorissa, oppilaskonsertti.... Kävimme myös Turussa Nuori Sounds -tapahtumassa 26.-27. päivä. Se oli aika rankka reissu, matka oli nimittäin niin pirullisen pitkä.
Huhti- ja toukokuu menivät kuin siivillä, koska tekemistä tosiaan riitti. Nyt olemmekin saapuneet pikakatsauksessa jo kesäkuuhun, melkein nykyhetkeen.
Kesäkuun - samalla kesäloman (!!) - ensimmäisen viikon ma-ke olin yhteissoittoleirillä apuopettajana. Kopioin nuotteja ja autoin pikkuisia soittajia, pääsinpä itsekin opettelemaan - lyömäsoittimia. Koin siis ensikosketukseni patarumpuihin, kellopeliin sekä muihin lyömäsoittajien härpäkkeisiin. Se oli mukavaa, mutta yllättävän haastavaa..! Konsertissa soitin myös baritonin stemmoja, trumpetilla tietenkin. Tiistaina ja keskiviikkona oli myös kesäorkesteri. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että a) niin moni muisti tulla paikalle, vaikka viimeisissä harjoituksissa osanotto ei ollut järin suurta, sekä b) soitto meni niin hyvin, vähäiseen harjoitteluun katsoen.
Perjantaista sunnuntaihin olin sitten Sulasolin laulu (ja soitto-?) juhlassa soittamassa varusmiessoittokunnan mukana. Se oli aika jänskää, siellä isojen armeijapoikien keskellä.
Eilen aloitinkin kesätyöt äidin työpaikalla. Siellä tulen kuluttamaan seuraavat neljä viikkoa ansaiten rahaa. $$
Okei, en ole siis kertakaikkiaan ehtinyt kirjoittaa tänne, mutta myönnettäköön, että puoli vuotta on aika pitkä aika olla ehtimättä.. Jos nyt yrittäisin tehdä pikakatsauksen kuluneeseen puolivuotiseen, ja muistaa edes tärkeimmät asiat.
Tammikuu 2012
Hmm.. No, tammikuussa oli ainakin Wanhojen tanssien harjoituksia sekä autokoulua; unettavia teoriatunteja sekä itse ajoa. Tammikuussa sain myös uuden soitonopettajan, omani jäi 2kk vapaalle, joten tuuraajaksi tuli Kaupunginorkesterin 1.trumpetisti. Hän olikin sitten erittäin mukava ja hyvä, sekä nuori.
20. päivä olikin sitten hyvän ystäväni 18-vuotissyntymäpäivä, ja niitä juhlittiin hänen luonaan railakkaasti.. ;)
Helmikuu 2012
My day as a Princess
Helmikuussa olikin sitten itse Wanhat, unohtamatta jatkoja tietenkään.. Se oli ihmeen täydellinen päivä. Yleensä, kun jotain suunnittelee, niin kaikki menee täysin pieleen. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan käynyt: päivä oli täydellisempi ja parempi kuin koskaan olin osannutkaan kuvitella! Tuo päivä, 17.2.2012 tulee aina säilymään muistoissani!
Tuossa onkin pientä kuvaa mekosta ja kampauksesta...
Kello alkaa olla jo melko paljon, huomenna pitäisi vielä jaksaa herätä töihinkin, joten taidanpa suunnistaa sänkyä kohti.
Kirjoittelen lisää kun ehdin, toivon mukaan huomenna.
P.S. Ukraina johtaa Ruotsia 2-1 (jalkapallon EM-kisat) !
